Kennelpäivät

Elokuun viimeisenä viikonloppuna hypättiin Annen ja bc poikien matkaan ja suunnattiin Yläneelle kohti Something Like kennelpäiviä. Viikonloppua oli odotettu jo todella pitkään ja olin aivan innoissani tulevista koulutuksista ja uusista ihmisistä koirineen. Annen kanssa mentiin jo torstaina Janikalle. Illan aikana nähtiin kaikki E-pentueen lapsoset ja tehtiin Punssi iskän omistajakasvattaja Tuulialle tsemppikortti tuleviin (nyt jo menneisiin) agin MM-kisoihin. 

Perjantaina lähdettiin ajoissa aamulla ajelemaan kohta Kuralan Kartanotilaa. Tiedossa oli Tuulian kouluttamaa agilityä. Piinan kanssa treenailtiin siivekkeen kanssa ja ilman ohjauskuvioita. Käytin Piinan toisen koulutusajan sitten Lissun kanssa, Lissun oman ajan lisäksi. Ajattelin että saan enemmän irti koulutuksesta kun teen jo agilityä osaavan koiran kanssa. Lissu oli ekan osan ihan kuutamolla ja mentiinkin sitten jäähylle hetkeksi. Tokalla yrittämällä rupes homma musituttamaan jo agilityä ja Lissu oli tosi hieno. Itelle tuli muutamat aivopierut taas yllätys yllätys, mutta koulutus oli todella hyvä ja taas tuli uutta ajateltavaa. Alla ratapiirros. En nyt rupea analysoimaan rataa paikka paikalta, koska en juurikaan muista meidän virheitä sieltä.

 

Perjantai-ilta menikin sitten saunomisen ja grillailun merkeissä.

Lauantaina Janika itse piti meille tokokoulutusta. En edes muista enään mitä kaikkea tehtiin, mutta oisko Piinan kanssa katsottu perusasentoa ainakin. Ja leikkimistä.

Lissun kanssa katsottiin liikkeestä maahanmenoa ja Janika kehotti käskyttämään voimakkaammin, ja kappas, koirahan toimi :D  Tehtiin Lissun kanssa myös ALOn paikkamakuu. (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Lauantai-iltana pidettiin "kisat". Ensin niin, että sai valita koiran (mutta ei omaa) ja seuraava rata mentiin arvotulla koiralla. Mä valitsin ekalle radalle Iran, ja olihan se meno aika siistiä. Rata nyt ei mennyt ihan putkeen, mutta kivaa ainakin oli. Tokalle radalle sain arvonnassa Iran isän Rossin. Olin itse ihan hämmästynyt kuinka Ross tottelikin mun ohjausta ja tästä kaikesta hämmästyksestä ja jännityksestä johtuen unohdin radan kahdesti :D olipa huisin siistiä päästä kartturoimaan hetken ajaksi noin hienoa koiraa!

Lissu liitelikin sitten osan radasta Janikan miehen Markuksen kanssa. Mutta koska Lissu on mammantyttö niin se päätti lähteä kesken radan pois. Iski kaiketi ikävä :D

Sunnuntaina vuorossa olikin sitten Pursiaisen Pian jälkikoulutus. Mulla on itselläni hirveän huono tuntemus pk-jäljestä. Pia kuitenkin piti meille ensin vähän sellaisen luennon tyyppisen esityksen lajista ja sain jo siinä oikeastaan kipinän, mutta kun päästiin tekemään pennuille jälki pellolle ja näin kuinka hyvin Piina keskittyi hommaansa tuli halu päästä oppimaan tästä lisää. Pia kehui Piinan työskentelyä ja suositteli meitä jatkamaan jäjestystä. 

Oli ihan älyttömän hauska viikonloppu mitä parhaimmassa seurassa! Kiitos kaikille SL tiimiläisille. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan.

Kuvia viikonlopusta löytyy  tuolta.

SL koiria. Piina alaalla toinen oikealla