torstai 7. marraskuuta 2013

Pilkkupentuja vailla kotia

Vielä olisi muutama 6.8.2013 syntynyt pilkkulapsi vailla omaa kotiaan. 
Olin viime viikolla katsomassa pentusia ja ne ovat oikein reippaita ja aktiivisia koiranalkuja. Uskoisin, että jokaisesta tulisi kyllä hyvä harrastuskoira. Vapaana on kolme poikaa (1 mustapilkkuinen, 2 ruskeapilkkuista) ja yksi ruskeapilkkuinen tyttö vailla sijoituskotia. Myöskin edellisestä pentueesta (syntynyt 1.7.) on vielä kotia vailla kaksi ruskeapilkkuista poikaa. Jos dalmispentu kiiinnostaa, ota yhteyttä kasvattajaan. Eine Marttinen: 040/ 717 0233 tai eine.marttinen(at)kolumbus.fi 
Lisätietoja pentueista:http://marnellindalmatians.blogspot.fi/p/pentujapuppies.html

Mutta sitten niiden kuvien pariin. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.


Marnellin Moves Like Jagger, toimelias ja iloinen nuori poika.








Marnellin Molly Malone, tyttö etsii sijoituskotia

M. Molly Malone

Marnellin Man Of Steel, lempeä ja aktiivinen nuori mies

M. Man Of Steel

Marnellin Mr. Niceguy. Hellyydenkipeä rapsutuksia kerjäävä pieni suklaanaama


Isommat pojat myös.


Marnellin Living Dream, maailman kiltein pilkkupoika

Marnellin Let's Play, vilkas kaikkien kaveri

torstai 3. lokakuuta 2013

Pitkää ikää ja terveyttä

Pitkää ikää ja terveyttä - näin ei kuitenkaan aina ole. 
Pari viikkoa sitten Sakulla petti takapää, seuraavana aamuna jäi laahaamaan toista takajalkaa. Silloin ajateltiin, että seuraillaan sen vointia. Kunnes maanantai-iltana sen tila meni huonoksi, Saku ei suostunut käyttämään toista takajalkaa laisinkaan. Oli kuitenkin jo sen verran myöhä ettei mitkään eläinlääkäriasemat olleet auki (paitsi päivystävä tuhatjalka, enkä sinne halua vielä). Odottelimme tiistai aamuun ja soitin sitten Vaajakosken Univettiin. Saatiin aika samalle päivälle, eläinlääkäri Kalle Varesmaalle, joka hoiti Sakua viime syksynäkin. Sakun koko ruoto kuvattiin. Näin Kalle Varesmaa kirjoittaa Sakusta: Koko rangan sekä lantioalueen kuvaus: L1-2 välissä mahd. spondyloosimuutos, joka selittäisi sen alueen voimakkaan kipureaktion palpaatiossa. Reaktio kaularangan taivutuksessa voi johtua samaisesta muutoksesta lannerangan alueella. 

Kännykkölaatua, Saku heräilemässä nukutuksesta.


Kuvat lähtivät siis vielä ortopedille katsottaviksi ja voi olla että joudumme vielä ortopedin pakeille koirankin kanssa. Mutta tällä hetkellä diagnoosi on spondyloosi. Saku on ollut hyvin kipeä nyt maanantaista saakka. Tänä aamuna se näytti jo paremmalta, yritti haastaa Lissua leikkiin (jonka kyllä kielsin), mutta käytiin n. 500m lenkki tuossa lähistöllä ja puolessa välissä matkaa se jo rupesi laahustamaan perässä, välillä pysähtyen ja uikuttaen. Sisälle päästymme se kävi heti eteisen lattialle makaamaan täristen ja kun vein sille pedin siihen, se jaksoi könytä siihen vain puoliksi.


Kyllä tekee pahaa katsoa koiraa joka on todella kipeä. Etkä itse voi tehdä asian eteen mitään. Ei muutakuin lisää kipulääkettä naamaan ja toivotaan että parempia päiviä tulisi. Puolentoista viikon päästä on osteopaatti, vielä ei tiedetä suostuuko käsittelemään jos koira on noin kipeä kuin nyt. Toivotaan että parempaan päin mentäisi.

Tässä vielä otetut kuvat (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

LAT kuvat :

Kaularanka
Lanneranka (josta havaittavissa spondyloosimuutos)

lannerankaa lisää
Rintaranka

Sitten VD kuvat:

Kaularanka
Kaularankaa lisää
Lanneranka
Lannerankaa lisää
Lantio
Rintaranka
Sakuhan syö nyt siis kipulääkettä, mutta tulaveisuudessa toivon että pärjättäisiin ilman. Osteopaatti ja hierontahoidoilla kun pärjättäisiin, olisin hyvin onnellinen. Myöskin uimista kokeillaan, josko tekisi hyvää, kun ei tarvitse jalkojen päällä olla.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Agirotua myöhässä

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi ladata ne agirotu videot juutuubiin. Huono homma että näin myöhään koska mä en muista noista radoista enään mitään. Videolta puuttuu perjantain eka startti ja sunnuntain joukkukisa. Perjantain toka startti jolla video alkaa, koira karkas putkeen ennen kuin ehti suorittaa keppien vikan välin, jos tarkkaan kattoo niin mä meinaan liukastua siinä ja luulisin että se on syy siihen että Lissu tulee ennenaikisesti ulos kepeiltä. Aan jälkeen taitaa oma ohjaus olla jo niin hukassa ja laiskaa että Lissu tulee kahden hypyn ohi. Mutta hei, hyvät kontaktit! Lauantain eka startti lähti mun mielestä tosi hyvin, mutta sitten ohjasin ensimmäisen putken jälkeiselle hypylle huonosti, tai sitten koira hyppää huolimattomasti ja rima tippuu. En tiedä kummin. Sitten mä oonkin erittäin myöhässä toisen putken jälkeisellä persjätöllä ja Lissu meinaa tulla jalkoihin. Huomaa kyllä hyvin että itse on niin kauhee hidas köntys tuolla radalla ettei vaan yksinkertaisesti pääse eteenpäin. Sitten liukastunkin keppien lopussa ja hommahan meneekin ihan pieleen sen jälkeen. Lauantain toka startti rupeskin jo sitten näyttämään ihan agilityltä ja menee ihan loistavasti siihen saakka kunnes jään kökkimään muurille liian pitkäksi aikaa ja varmistamaan että koira menee sen, myöhästyn persäjätöstä ja koira painaa putkeen. Ois vaan pitänyt tehdä siihen takanaleikkaus kuten suunnittelin alunperin. No ihan hyvännäköinen rata kuitenkin. 
Siitä täytyy olla tosi tyytyväinen kyllä, että kontaktit toimi joka radalla. Hieno Lissu!
Huomaa kyllä näitä katsellessa, että koiralla on kasvanut vauhti sitten heinäkuun. Se tuntuu olevan nykyään radalle mentäessä paljon paremmassa vireessä ja vauhtia piisaa. Vielä kun sais oman ohjauksen rytmityksen kuntoon niin rupeis niitä nollia ropisemaan.
Tässä nyt kuitenkin sitä videota:

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kuvapostaus

Kaapo on hoidossa ja ollaan käyty parina päivänä montuilla juoksuttamassa koiria. Kaaposta on ollut ihan huippua lillua kuravedessä ja jahdata frisbeetä. Saku ja Lissu nyt tapansa mukaan ovat vain juoksennelleet ja painineet yhdessä. Sen pitemmittä puheitta, kuvia:









Loput kuvat löytyy galleriasta

Näyttelyrumbaa

Takana on nyt dalmisten erikoisnäyttely ja Mäntuharju KR. Edessä on siis vielä Seinäjoki, jonne on ilmoitettu Saku, ja toiselle päivälle vissiin porokoira Venla. Kiva päästä pitkästä aikaa porokoirakehäänkin. Sitten Lahti, jonne lähden pelkän Sakun kanssa. Jyväskylä, jonne on ilmoitettu Saku ja toiselle päivälle Kaapo. Lissun osallistumista mä vielä vähän mietin. Sitten ois vielä joulukuussa näyttelyvuoden päättävät voittajanäyttelyt Helsingissä, jonne Saku olisi tarkoitus ilmoittaa kaikille kolmelle päivälle. Että kyllä riittää taas kehässä juoksentelua. Mutta oikeastaan on tosi kivaa päästä pitkästä aikaa paljon näyttelyihin. Sakun kanssa se on niin mukavaa.

Dalluerkkari oli siis tuossa Elokuun 24.pv ja olin ilmoittanut kummatkin koirat kehään. Urokset arvosteli venäläinen dalmiskasvattaja Irina Petrakova (Kennel iz Terletskoy Dubravy) ja nartut norjalainen Aase Jakobsen, myöskin dalmiskasvattaja (Kennel Toot's).

Lissu kävi kehässä Marikan kanssa ja neiti esiintyikin oikein hienosti. En esitä sitä itse, koska mun kanssa se on vähän sellainen apaattinen ja laskee hännän. Marikan kanssa se osaa esiintyä tosi iloisesti ja ryhdikkäästi. Laatuarvosana oli kuitenkin tällä kertaa erittäin hyvä (EH), johon olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Olin valmiiksi jo ajatellut että se on jo voitto jos saadaan parempi arvosana kuin H. Tiesin että Aase tykkää enemmän vahvemmista ja pidempirunkoisista nartuista. Arvostelu oli kuitenkin mielestäni tosi hyvä. Valitettavasti mä osaan tosi huonosti ruotsia, jolla arvostelu oli kirjoitettu ja kehäsihteerin käsialastakaan en saa kunnolla selvää. Kirjoitan sen tänne sitten kun saan joltain suomennoksen siihen. Siinä kuitenkin muistaakseni mainittiin tummasti värittyneistä korvista. Pilkutus oli kuitenkin tuomarin mielestä hyvä. 

Saku kisasi ekaa kertaa virallisesti veteraaniluokassa, eikä mulla ollut kummoisia odotuksia kun vetsku-uroksia oli ilmoitettu niinkin paljon kuin 7 kpl. saku kuitenkin esiintyi oikein hienosti ja oli iloinen ja liikkui hyvin. Se tosin liikkuu aina hyvin. Esiintymisen kanssa on joutunut joskus vähän tapella. Saku oli nuorempana sellainen ettei sitä kiinnostanut kehässä pönöttäminen yhtään, joten nyt saa olla kyllä todella iloinen siitä että sen esiintyminen on parantunut kertaheitolla ihan hirveästi. Saku sai siis laatuarvosanan erinomainen (ERI) ja sai vielä SAn ja sijoittui luokassaan kolmanneksi! Hieno poika! Sakun arvostelu on englanniksi ja kirjoitan sen tähän alle. Saku on siis kahdeksan vuotta, vaikka arvosteluun on kirjoitettu 9...en tiedä kuuliko tuomari mut väärin vai onko kehäsihteeri kuullut tuomarin väärin.

" 9 years. Good size & type.
Good head & expression. Good eyes.
Moves well. Good spots. Very
good condition for the age.
Littlebit straight in shoulders, 
good angulations behind. Well
developed chest. Nice temperament."

Eli vapaasti suomennettuna: 9 vuotias. Hyvä koko ja tyyppi. Hyvä pää ja ilme. Hyvät silmät. Liikkuu hyvin. Hyvät pilkut. Erittäin hyvässä kunnossa ikäisekseen. Pikkaisen suorat olkavarret(?), hyvät kulmaukset takana. Hyvin kehittynyt rintakehä. Hyvä luonne/temperamentti.

Osallistuin Sakun kanssa myös senior handler kisaan ja sijoituttiin kolmansiksi. Kotiin tullessa koirat oli aivan poikki. Kuuma ja pitkä päivä takana. Saku taisi nukkua vielä seuraavankin päivän, ei taida vanha jaksaa enään samalla tavalla kuin ennen (vaikka siis, Sakuhan on mies parhaassa iässä).

Kuvia erkkarista, kuvat on ottanut Sini Laihonen (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Lissu ja Marika

Saku VET ERI/3 SA

Saku paras uros luokassa.


30.8. oltiin sitten Mäntyharjulla näyttelyssä. Meillä olikin aikamoinen kokoonpano kun Annen kanssa lähdettiin aamulla ajelemaan kohti näyttelyä. Mukaan lähtivät Saku, Annen nahkacollieuros Santtu, bordercollieuros Roki ja mulla hoidossa oleva Kaapo bc. Kaapo lähti kylläkin vain turistiksi. kaikki koirat olivat siis uroksia, ja yhtäkään murahdusta siis ei yhtä pientäkään murahdusta kuulunut koko matkan aikana. Hienot pojat! 
Santun kehä oli ensin ja se pärjäsikin erittäin hienosti ollen ERI/1 SA PU2 ja sai SERTin. Sakun ja Rokin kehät menivät hieman päällekkäin, joten en nähnyt Rokin kehää, mutta poitsu oli saanut EHn ja sijoittunut luokassaan toiseksi. Saku puolestaan oli veteraaniluokassa ERI/1 ja sai SAn ollen vielä hienosti PU3 ja VSP-VET. Ihan mahtavaa!! Tuomarina oli Kirsi Nieminen. Sakun arvostelu alla.

" 8 vuotias erinom. kunnossa oleva veteraani.
Hyvä pää, erinom. ylälinja. hyvä kaula,
syvä rintakehä, erinom. eturinta & runko.
Hyvät takakulmaukset, liikkuu erittäin 
hyvin ikäisekseen. Pilkutus voisi olla
runsaampaa. Esiintyy hyvin. "


Pari kuvaa Mäntyharjun näyttelystä, kuvat on ottanut Anne Alho.

ROP-VET Gracilis Hearts On Fire & VSP-VET Spotnik's Chocolate Chip

Nauravainen pappakoira

Yksittäisarvostelussa







torstai 5. syyskuuta 2013

Synttärisankari

Onpas taas jäänyt päivittely , vaikka kaikkea on tapahtunut. mutta kitjoittelen niistä sitten paremmalla ajalla. Nyt vaan tällainen pikapostaus synttärisankarin kunniaksi.

Lissu, mun pieni ja mustasilmäinen kauhukakarani. Nyt se on jo iso! Lissu viettää tänään siis 5-vuotis synttäreitään. Alla kuvia Lissun elämän varrelta. Kuvat saa klikkaamalla isoiksi.

"takki on täyttynyt, mutta piru on ja pysyy"








 


Lissu vielä kasvattaja hoiteissa, ensimmäisiä poseerauskuvia.

Ekoja päiviä kotona

3,5kk


Lissu ja koirakaveri Krusher

ikää varmaan joku 8kk ja mätsärissä ollaan harjoittelemassa

tässä kuvassa on ikää varmaan joku 4kk


Lissu 2v

Lissu ja velipoika Hatti, 4v

Lissu ja Saku, mun pilkkukaksikko


Lissu ja paras edesmennyt ystävä Aino

perjantai 2. elokuuta 2013

Mölliagit Vihtavuoressa

LAUKAn järjestämät agimöllit olivat siis 16.7. ja Lissun kanssa käytiin juoksemassa neljä rataa. Möllirata ja sen uusinta, sekä kisaavien rata ja sen uusinta. Lissu oli taas autosta otettaessa jo ihan kuin persiiseen ammutu karhu ja yritti siinä taas vähän rähistä kaikille mmuille koirille. Siinä vaiheessa jo tiesi, että eka rata tulisi menemään ihan metsikköön. Lissun keskittyminen oli jossain ihan muualla. Eka rataa ei onneksi ole edes videolla joten ei ole todistusaineistoa siitä kamalasta räpellyksestä ja koiran "teen mitä haluan" asenteesta. Uusinta menikin sitten ihan kivasti, vaikka pelkkä koiran huomion saaminen tuossa alussa oli hankalaa. Kun taas kiinnosti ihan kaikki muut asiat kuin istuminen ja keskittyminen lähtötilanteeseen. Uusintaradalla koira tekee nätisti töitä, vaikka vauhtia voisi olla enemmän. Mutta ehkä se hitaus johtuu mun omasta ohjauksesta ja siitä että varmitelen paljon. Lopulta sieltä jäi tulokseksi vitonen puomin yläsmenolta. Sen kummempia analysoimatta, tässä se mölliuusinnan video:


Kisaavien rata oli aikamoista putkeen vientiä. Eka rata meni ihan tyystin mun omaan piikkiin ja ohjailin ihan miten sattuu. Mulla on nykysin sellanen ärsyttävä ongelma, ettei pää meinaa pysyä kasassa ja sähläilen armottoman paljon. No Lissulle pisteet siitä, että se teki just niin kun mä sitä ohjasin. Tätä ekaakaan rataa ei oo videolla, ja ehkä ihan hyvä niin, eipähän ole todistusaineistoa mun sekoilusta. Uusinnassa oli oma pää enempi kasassa ja koira teki taas hyvin töitä. Nyt näkyi kyllä jo että oli kolme rataa takana ja askel jo vähän painoi. Mutta edelleen oma ohjauskin oli vähän varmistelua. Jokatapauksessa nolla sieltä uusinnasta tuli ja täten voitto (sanotaan nyt että lohdutusvoitto). Tätäkään en jaksa sen kummemmin analysoida, joten katsokaa itse.




Ja sitten vois vähän miettiä miten meidän treenit on menneet. Tän viikon treenit oli aika vauhdikkaat ja sai ihan tosissaan juosta, tais olla kummallakin aika hiki kun oma vuoro oli ohitse. Lissu teki töitä taas ihan superisti ja itsekään en mielestäni mitenkään aivan surkea ollut, pieniä kohtia joita piti ottaa uudestaan, että sai pääkoppaan sen ajatuksen siitä jutusta. 
Itsekseen ollaan käyty nyt tekemässä erinlaisia keppikulmia, lähinnä avokulmien treeniä. Laitoin alkuun parit ohjurit takaisin ja loppuun superpalkkaa, eli kissanruokaa. Hienosti se hakee kyllä avokulmatkin, mutta saa nyt siitä huolimatta tehä hetken noiden ohjureiden avulla, että iskostuu se ajatus ihan kunnolla sinne päähän. 

Yritän nyt viikonlopun aikana kirjoittaa siitä agirodusta, ja saada ne videot koneelle. Oon ollut vähän laiska ja saamaton sen asian kanssa.
sakukin on nyt ilmoitettu Mäntyharjulle näyttelyyn, joka on siis 31.8. Sitä ennen kuitenkin käydään molempien kanssa erkkarissa 24.8. ja kisataan Lissun kanssa JATin omissa kisoissa 25pv.  
Ilmoitin Sakun myös Porvooseen syyskuun näyttelyyn, otan sinne sitten mukaan myös Annen nahkacollie Santun. Ja tietenkään unohtamatta Tallinnaa. Niinan kanssa lähdetään Tallinnaan näyttelyyn 17.-18.8. Omia koiria ei lähde, mutta mukaan lähtee Niinan Douglaksen lisäksi kaverini Hannan bordercollie Humppa. Joten aika paljon reissua pukkaa tässä elokuun aikana.