tiistai 27. toukokuuta 2014

Piina

Päivitys nimeltä Piina. Osaattekin jo varmasti arvata mistä on kyse. Pieni ja mustavalkoinen, söpö kuin sipuli, niin suloinen, mutta välillä niin raivostuttava että itkukin tulee. Itku lähinnä siitä, että se roikkuu pienillä naskaleillaan nilkassa tai pottuvarpaassa. Tällä pienellä Piinalla on myös hyvin itsetietoinen luonne, se tietää olevansa söpö ja kuvittelee olevansa hurjan nopea. Piina on rohkea, leikkisä, hullu ja itsepäinen, mutta kuitenkin nöyrä. Lyhyesti Piina on kaikkea sitä mitä halusin ja enemmänkin.



16.5. Lähdettiin Veeran ja Karon kanssa aamulla kohti Eurajokea. Pitkän odotuksen jälkeen sain mustavalkoisen karvapallon syliini. Voi sitä onnen tunnetta kun haave oli vihdoinkin totta. Viiden vuoden odotus palkittiin. Pennun nimi Piina tulee siis tuosta piinaavan pitkästä odotuksesta. Toni taas on sanonut, että mun kanssa on ollut välillä vähän piinaavaa asua kun oon vaan ruikuttanut pentua. Mikäs siis sen parempi nimi kuin Piina.
Kotimatkalla Piina hieman itkeskeli, mutta asettui hyvin nopeasti ja kävi nukkumaan. Nyt se matkustaa autossa omassa (tai oikeastaan Sylvin) häkissään ja käy heti maate kun auto lähtee liikkeelle. 
Ensimmäiset päivät menivät ihmetellessä kanoja, lampaita, Lissua ja Sakua (jotka ottivat muuten pienen erittäin hyvin vastaan) ja uutta kotia. Käytiin me myös Toiolan Vanhalla Pihalla design torilla, jossa oli paljon ihmisiä ja pari koiraakin. Pikkumusta köpötteli siellä ihan rennosti ja kävi välillä maate kun ei helteessä olisi enempää jaksanut käppäillä. Tuli sitten testattua sekin, että Piina pystyy vetäisemään unet ihan missä vaan.

kanatarhalla

Piina vaikuttaa kyllä juuri sellaiselta pennulta josta unelmoinkin. Se ei vaikuta tippaakaan terävältä, on rohkea ja itsevarma, ei pelkää mitään meteliä (paitsi pienten koirien haukkuminen saa välillä hännän laskemaan) ja rrrakastaa kaikkia ihmisiä ja koiria. Voisi sanoa, että se on jopa vähän tyhmän rohkea, aina menossa suinpäin joka paikkaan. Ollaan käyty vähän tokotreeneissä tekemässä luoksetuloja ja eteenlähetyksiä. Ollaan opeteltu leikkimään yhdessä ja makoiltu nurtsilla auringosta nauttien. Uimakaudenkin Piina korkkasi rohkealla hypyllä järveen. Tulevaisuudessa Piinalle on kaavailtu ainakin PEKO ja PK-haku uraa, agilityä ja TOKOa unohtamatta. Jälkeäkin tullaan varmasti opiskelemaan. Janikalle suuren suuri kiitos tästä pennusta ja mun unelmien toteuttamisesta!

Piinan tietoja voi lukea tuolta koirat sivun alta.


2 kommenttia: